Helsingissä on 75 venekerhoa joissa on yhteensä xxxx jäsentä ja noin xyzz venettä. Pienimmät kerhot ovat alle kymmenen jäsenen kokoisia ja suurimmassa on n. 2500 jäsentä. Kaikille kerhoille tärkeää on venepaikat mutta lisäksi kerhoilla on myös paljon koulutus-, opetus ja kilpailutoimintaa junioreista vaareihin.

Helveneen tavoite ja tehtävä on Helsinkiläisen veneilykulttuurin edistäminen ja venekerhotoiminnan tukeminen

Helvene toimii

• Edunvalvojana

• Asiantuntijana

• sekä tiedon kokoojana ja välittäjänä

Edunvalvonta

• Valmistelee yhdessä helsinkiläisten venekerhojen kanssa tavoitteet veneilyn ja venekerhotoiminnan lähtökohtien ja olosuhteiden parantamiseksi.

• Valmistelee vuosittain edunvalvonnan tavoitteet ja laatii niitä koskevat tavoitemuistiot venekerhojen tavoitteiden ja tarpeiden pohjalta ja huolehtii siitä, että venekerhojen puheenjohtajat ovat tietoisia kaikista valmisteluvaiheista.

• Tavoitteet ja linjaukset käsitellään vuosittaisessa venekerhojen yhteiskokouksessa (kommodorikokous).

• Vaikuttaa veneilyä ja venekerhotoimintaa koskevaan Helsingin kaupungin virkamiesvalmisteluun ja päätöksentekoon (mm. liikuntatoimi, ympäristönsuojelu, kaavoitus).

• Seuraa aktiivisesti kaupungin taloudellista ja toiminnallista panostusta venesatamiin ja venekerhotoimintaan osana liikuntatointa sekä antaa tätä koskevia kannanottoja.

• Tapaa säännönmukaisesti kaupungin ja sen liikuntatoimen, ympäristönsuojelun ja kaavoituksen poliittiset päättäjät ja virastojohdon ja tuo heidän tietoonsa venekerhojen lähtökohdat ja tavoitteet.

• Vaikuttaa ratkaisuihin esittämällä lausuntoja ja kannanottoja sekä neuvottelemalla päätettävistä asioista.

• Huolehtii siitä, että paikalliset tavoitteet otetaan huomioon myös alueellisella ja valtakunnallisella tasolla mm. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kautta.

Asiantuntijana

• Toimii veneilyn ja venekerhotoiminnan paikallisena asiantuntijana.

• Varmistaa toiminnassa tarvittavan asiantuntemuksen asettamalla yhteistyössä venekerhojen kanssa pysyviä asiantuntijatyöryhmiä (esim. venekerhotyöryhmä, veneily- ja ympäristötyöryhmä ja kaavoitustyöryhmä). Neuvottelukunta asettaa tarvittaessa myös muita työryhmiä.

Tiedon kokoajana ja välittäjänä

• Kokoaa ja jakaa venekerhoille ja kaupunkilaisille veneilyä ja venekerhojen toiminnan kehittämistä palvelevaa tietoa.

• Huolehtii yhteistyössä asiantuntijatyöryhmien kanssa siitä, että kaikki asiantuntijatieto tulee myös venekerhojen toiminnan kehittämisen käyttöön.

• Pitää yhdessä merellisen osaston kanssa yllä veneilyn tietopankkia Liikuntaviraston verkkosivuilla.

Neuvottelukunnan toiminnan organisointi

• Neuvottelukunta vastaa toiminnastaan venekerhojen yhteiselle kokoukselle eli helsinkiläisille venekerhoille. Asiantuntijatyöryhmät vastaavat toiminnastaan neuvottelukunnalle.

• Neuvottelukunta kunnioittaa venekerhojen asemaa sopijaosapuolena Helsingin kaupungin kanssa.

• Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n Helsingin alueen edustaja (aluevastaava) saa tiedon yhteisistä kokouksista ja neuvottelukunnan kokouksista ja voi osallistua niihin.

Venekerhojen yhteinen kommodorikokous (toukokuussa)

• Saa kirjallisen selvityksen neuvottelukunnalta vuoden toiminnasta.

• Päättää seuraavan vuoden toimintatavoitteista ja -linjoista.

• Valitsee neuvottelukunnan puheenjohtajan seuraavaksi toimintavuodeksi ja neuvottelukunnan muut jäsenet (noin 10) vuoden toimikaudeksi. Tavoitteena on, että jäsenyys tulee pidemmällä aikavälillä kaikille kerhoille. Neuvottelukunta voi tarvittaessa valmistella asioitaan asettamissaan työryhmissä.

• Päättää seuraavan vuoden asiantuntijatyöryhmistä.

Neuvottelukunta

• Neuvottelukunta valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä nimeää jäsenet asiantuntijatyöryhmiin ja tarkentaa niiden tehtäviä. Jäsenten lukumäärä on avoin. Myös neuvottelukunnan jäsenet voivat kuulua asiantuntijatyöryhmiin. Asiantuntijatyöryhmät valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan.

• Neuvottelukunta voi tarvittaessa valmistella asioitaan myös muissa asettamissaan työryhmissä.

• Neuvottelukunta järjestää omasta tai venekerhojen aloitteesta kommodorikokouksen lisäksi myös muita yhteisiä kokouksia tiedonkulun varmistamiseksi tai toimintatavoitteiden täsmentämiseksi.